Kuvat: AFP

Kirkkain koskaan havaittu valo voi olla yhteydessä mustaan ​​aukkoon ja kiehtoo tähtitieteilijöitä

Tähtitieteilijät havaitsivat kirkkaimman koskaan nähdyn valon välähdyksen, joka säteili 2,4 miljardin valovuoden etäisyydellä Maasta ja jonka oletetaan johtuvan mustan aukon syntymisestä. Tämä gammasäteilypurske, sähkömagneettisen säteilyn voimakkain muoto, havaittiin ensimmäistä kertaa kaukoputkella Maan kiertoradalla 9. päivänä, ja sen jäännösvaloa tutkivat edelleen tiedemiehet ympäri maailmaa.

Tiedemiehet uskovat, että nämä useita minuutteja kestävät purkaukset johtuvat jättiläistähtien kuolemasta, jotka ovat yli 30 kertaa suurempia kuin Aurinko, astrofyysikko Brendan O'Connor selitti AFP:lle.

MAINONTA

Tähti räjähtää ja muuttuu supernovaksi, ennen kuin se romahtaa ja muodostaa mustan aukon. Aine muodostaa sitten kiekon mustan aukon ympärille, absorboituu ja vapautuu energiana, joka kulkee 99,99 % valon nopeudella.

Salama vapautti fotoneja ennätyksellisen 18 teraelektronivoltin energialla ja vaikutti pitkäaaltoiseen viestintään Maan ilmakehässä. "Se rikkoo ennätyksiä sekä fotonien lukumäärässä että meille saapuvien fotonien energiassa", sanoi O'Connor, joka teki uusia havaintoja ilmiöstä tänä perjantaina (14) kaukoputken infrapunainstrumenteilla. Gemini Eteläinen observatorio, Chile.

"Jotain niin kirkasta, niin lähellä on todella kerran vuosisadassa tapahtuva tapahtuma", lisäsi astrofyysikko. "Gammapurkaus vapauttaa yleensä muutamassa sekunnissa saman määrän energiaa, jonka aurinkomme on tuottanut tai tulee tuottamaan koko elämänsä aikana, ja tämä tapahtuma on kirkkain gammapurkaus", hän sanoi.

MAINONTA

Räjähdys, nimeltään GRB221009A, havaittiin sunnuntaiaamuna (idän aikaa) useilla kaukoputkilla, mukaan lukien NASA:n teleskoopit. O'Connor, joka on sidoksissa Marylandin yliopistoon ja George Washingtonin yliopistoon, jatkaa supernova-allekirjoitusten tarkkailua optisilla ja infrapuna-aallonpituuksilla varmistaakseen, että hänen hypoteesinsa salaman alkuperästä ovat oikeat.

(AFP)

Selaa ylöspäin