Sharpevillen verilöyly, joka johti kansainväliseen rotusyrjinnän poistamispäivään

Maaliskuun 21. päivä tunnetaan kansainvälisenä rotusyrjinnän vastaisena päivänä. Päivämäärä syntyi yhdestä surullisimmista historiallisista faktoista koskien mustia ihmisiä Etelä-Afrikassa, jossa apartheid-hallinto hallitsi. Seuraa 🧵...

21. maaliskuuta 1960 yli 20 69 eteläafrikkalaista osallistui rauhanomaiseen mielenosoitukseen Sharpevillen kaupunginosassa Johannesburgissa, kun poliisi avasi tulen mielenosoittajia kohti tappaen 186 ihmistä ja haavoittaen XNUMX:ta. Syy protestiin: Pass Law, joka pakotti kaikki mustat ihmiset kantamaan mukanaan kirjasen, jossa oli paikat, joihin he voivat mennä.

MAINONTA

Sharpevillen verilöylyksi tunnetun jakson julma väkivalta sai suuren kansainvälisen vaikutuksen ja kielteisen apartheid-hallinnon – joka lakkasi olemasta vasta vuonna 1994.

Historiallinen korvaus

Vuonna 1979 Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perusti kansainvälisen rotusyrjinnän poistamispäivän joukkomurhan uhrien kunniaksi. Yhdistyneet Kansakunnat määrittelee joka vuosi teeman pohdittavaksi aiheesta. Tänä vuonna teemaksi valittiin rasismin torjunnan kiireellisyys 75 vuotta ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymisen jälkeen.

"Seitsemänkymmentäviisi vuotta sitten kansainvälinen yhteisö sopi ensimmäistä kertaa yhteisistä arvoista ja tunnusti, että oikeudet kuuluvat jokaiselle ihmiselle, eivätkä valtio myönnä niitä", sanotaan YK:n tekstissä.

MAINONTA

”Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus sanoo, että jokaisella on oikeus kaikkiin oikeuksiin ja vapauksiin minkäänlaisesta erottelusta, kuten muun muassa rodusta ja ihonväristä. Rasismi ja rotusyrjintä vaikuttavat kuitenkin edelleen ihmisiin ympäri maailmaa.

Rasismi Brasiliassa näkyy selvästi poliittisessa edustuksessa

Indeksit, jotka mittaavat muun muassa tuloja, työllisyyttä, koulutusta, terveydenhuoltoon pääsyä ja kuolleisuutta, osoittavat, että mustien, alkuperäiskansojen ja valkoisten välillä on edelleen suuria eroja. Sama pätee vaaliedustukseen.

São Paulossa IBGE:n (Brasilian maantieteen ja tilastotieteen instituutin) suorittaman 2021 National Household Sample Survey -tutkimuksen mukaan 58,4 % osavaltion väestöstä julistaa olevansa valkoisia, 32,8 % sekarotuisia ja 7,2 % mustia.

MAINONTA

Edellisen väestönlaskennan aikana vuonna 2010 63,9 % São Paulon asukkaista julisti olevansa valkoisia, 29,1 % sekarotuisia, 5,5 % mustia, 1,4 % keltaisia ​​ja 0,1 % alkuperäiskansoja. Vuoden 2022 vaaleissa korkeimman vaalituomioistuimen (TSE) tietojen mukaan São Pauloon valituista 70 liittovaltion edustajasta 59 (84,3 %) julisti itsensä valkoiseksi; ruskea, 5 (7,1 %); musta, 3 (4,3 %); alkuperäiskansat, 2 (2,9 %); ja keltainen, 1 (1,4 %).

Lisäksi 1.031 5,7 ehdokkaasta, jotka julistivat itsensä valkoisiksi, 484 % valittiin. 1,6 ruskean ja mustan ehdokkaan joukossa tämä prosenttiosuus oli vain 80,54 %. Valkoiset ehdokkaat saivat 22,3 prosenttia osavaltion yli 7,53 miljoonasta äänestä. Ruskeat naiset saivat 6,6 %, mustat naiset 1,93 %, keltaiset naiset 1,39 % ja alkuperäiskansat XNUMX %.

Nämä luvut voivat viitata sekä yhteiskunnassa vielä piileviin rodullisiin ennakkoluuloihin että poliittisten puolueiden kilpailukyvyn mustien ehdokkaiden muodostumisen puutteeseen.

MAINONTA

”Mustat muodostavat valtavan osan yhteiskuntaamme, mutta ymmärrämme, että edustuksilla ei ole yhtäläisyyksiä lainsäätäjässä. Mielestäni tämä ei johdu yhteiskunnallisen edustuksen puutteesta, koska on olemassa useita aloja, joilla he ovat edustettuina, kuten taiteet, ammattiliitot ja muut. Mutta näitä johtajia on vaikea muuttaa ehdokkaiksi, ja tämä koskee poliittisia puolueita. Tätä poliittisen organisaation pullonkaulaa on vaikea voittaa”, sanoo TRE-SP:n puheenjohtaja, tuomari Paulo Galizia.

(Lähde: TRE-SP)

Veja também:

Selaa ylöspäin