Ministerit aloittavat Montrealissa neuvottelut biologista monimuotoisuutta koskevasta sopimuksesta

Kiinan presidentti Xi Jinping soitti tänä torstaina (15) tehdäkseen sopimuksen, joka mahdollistaa "kaiken elämän yhteisön rakentamisen maapallolla" vuoteen 2030 mennessä. "Terve ekosysteemi on olennainen sivilisaation vaurauden kannalta", Xi lisäsi puheessaan. videoviesti. Kokouksen isäntänä toimii Kiina yhdessä Kanadan kanssa.

Noin 20 tavoitteesta neuvotellaan ekosysteemien pelastamiseksi, rappeutuneiden maiden ennallistamiseksi ja 30 prosentin maapallon suojelemiseksi.

Tämän saavuttamiseksi YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (CBD) 196 jäsenmaan on päästävä yksimielisyyteen "maailmanlaajuisen biologisen monimuotoisuuden puitteet", mutta toistaiseksi rikkaiden ja kehitysmaiden välillä on edelleen merkittäviä eroja.

Suojaa 30 % planeettasta, COP15:n tärkeä biologisen monimuotoisuuden tavoite

"Suojaa 30 prosenttia maasta ja valtameristä vuoteen 2030 mennessä". Tämä on YK:n biologista monimuotoisuutta käsittelevän konferenssin (COP15) neuvottelujen keskeinen tavoite. Mutta myös yksi keskustelunaiheimmista: kuinka mitata se, soveltaa sitä ja jättää huomiotta loput 70 prosenttia, mikä on myös välttämätöntä. Aktivistit väittävät, että niin kutsuttu "30 × 30" -tavoite vastaa luonteeltaan historiallista 1,5 °C:n ilmaston lämpenemistä, joka asetettiin vuonna 2015 allekirjoitetuissa Pariisin ilmastoneuvotteluissa. Alla on joitain tietoja aloitteesta ja Montrealissa 19. joulukuuta pidettyihin neuvotteluihin osallistuvien maiden ja asiantuntijoiden kannat.

"Mikään sopimus ei ole täydellinen, mutta on välttämätöntä varmistaa vankka globaali sopimus, joka päättää järjettömän ja itsetuhoisen sodamme luontoa vastaan", sanoi YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed.

”Lajien väheneminen ei ole väistämätöntä. Se ei ole umpikuja. Voimme muuttaa asioiden kulkua, Kanadan ympäristöministeri Steven Guilbeault sanoi.

Tiedemiehet varoittavat, että meidän on kiireellisesti harkittava uudelleen suhdettamme luontoon, ennen kuin liiallinen riisto ja ryöstö päätyvät vahvistamaan sen, mitä jotkut pelkäävät: planeetan historian kuudennen massasukupuuton.

Rikkaat maat ovat paineita luomaan uuden biologisen monimuotoisuuden rahaston COP15:ssä

Rikkaiden maiden paine kasvaa rahoittamaan biologisen monimuotoisuuden suojelualoitteita kehitysmaissa, jotka vaativat rahastoa Montrealissa neuvoteltavan "rauhan kanssa luonnon kanssa -sopimuksen" toteuttamiseksi. "Resurssien mobilisointi", kuten YK:n 15. biologista monimuotoisuutta käsittelevän konferenssin (COP15) osanottajat viittaavat, on läsnä keskusteluissa, joissa pyritään hahmottamaan sopimus, joka on riittävän kunnianhimoinen pysäyttämään luonnonvarojen ja lajien tuhoutuminen vuoteen 2030 mennessä.

Kuitenkin, kuten tapahtui hieman alle kuukausi sitten COP27-ilmastonmuutostapahtumassa Sharm el-Sheikhissä Egyptissä, raha monopolisoi suuren osan keskustelusta Kanadan kaupungissa.

Erimielisyydet

Kiistan aiheena on rahaston perustaminen luonnon monimuotoisuus, joka tukee taloudellisesti pyrkimyksiä saavuttaa sopimuksen tavoitteet.

Kymmenet maat Brasilian johdolla vaativat "rahoitustukea vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa eli 1 % maailman BKT:sta vuoteen 2030 mennessä". Numero edustaa kymmenen kertaa nykyisen tuen määrää ja yhtä paljon kuin promeilmaston lämpenemisen torjuntaan.

Mutta rikkaat maat ovat haluttomiapromeuusia summia ja kannattavat nykyisten rahoitusmekanismien uudistamista.

Poliittinen tahto

Keskustelujen keskiössä on useita tärkeitä teemoja: 30 prosentin suojelu maailman maa- ja meritilasta, mikä on merkittävä edistysaskel verrattuna vastaaviin nykyisiin 17 prosenttiin ja 8 prosenttiin.

Keskustelua käydään myös lajeille haitallisten miljardien tukien poistamisesta, kestävän kalastuksen ja maatalouden tukemisesta, torjunta-aineiden vähentämisestä ja metsittämisestä.

Mutta kaikki tavoitteet riippuvat jossain määrin rahoitusmekanismien takaamisesta niiden saavuttamiseksi.

"Afrikkalainen ryhmä haluaa päästä sopimukseen rahalla pöydällä, myös muut nousevat maat, mutta Brasilia käyttää rahoituskysymystä tehdäkseen prosessista mahdottomaksi", luotti länsimainen neuvottelija.

Lähteen mukaan Brasilian valtuuskunta noudattaa edelleen presidentti Jair Bolsonaron kauden lopun hallituksen ohjeita, jotka tukevat torjunta-aineiden käytön vähentämistä vihamielistä maatalousliiketoimintaa.

Mutta myös itseään ympäristön kannalta kunnianhimoisiksi esittelevät etelän maat levittivät viestiään: "Yrityksistämme huolimatta olemme syvästi huolissamme selkeän sitoutumisen puutteesta resurssien mobilisoimiseen", totesi Kolumbian edustaja kriisikokouksessa.

Totaalinen tauko

Kehittyneiden maiden asenne "on jättänyt neuvottelut täydellisen hajoamisen partaalle", julisti keskiviikkona (14) kansalaisjärjestö WWF Internationalin analyytikko Innocent Maloba.

"Kehittyneillä mailla, joilla on kulutustasonsa vuoksi merkittävä rooli biologisen monimuotoisuuden kriisissä, on velvollisuus tukea kehitysmaita, se on niiden omien etujen mukaista."

Tarpeet ovat valtavat: luontoa suojelevan taloudellisen siirtymän kustannukset ovat arviolta lähes 900 miljardia dollaria vuodessa, 25 % suojelualueiden suojeluun ja loput talouden "vihreyttämiseen".

Zakri Abdul Hamid, malesialainen perustaja IPBES, vastaa luonnon monimuotoisuus Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) edustaja varoitti ministereitä eilen: "Tästä puuttuu poliittista tahtoa ja vilpitöntä yksimielisyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä."

(AFP)

Lue lisää:

Biologista monimuotoisuutta koskevan COP15:n sopimuksen haasteet

Lähes 200 maan edustajat aloittavat ensi viikolla biologista monimuotoisuutta käsittelevän konferenssin, COP15, yrittääkseen saada aikaan merkittävän maailmanlaajuisen sopimuksen eläin- ja kasvilajien säilyttämiseksi ilmastonmuutoksen keskellä. Neuvotteluissa on kuitenkin edelleen useita eriäviä kohtia. Ota selvää tärkeimmistä tavoitteista sopimukseen pääsemiseksi Montrealissa.

Maasta lautaselle: miten luomuruoka säästää ympäristöä?

Brain Intelligence Strategicin Organic Promotion Associationin (Organis) tekemä tutkimus osoittaa, että 63 % brasilialaisista kuluttaa luomuruokaa. Vuodesta 2019 lähtien tämä prosenttiosuus on kasvanut, ja aihetta koskevaa tietoa ja laadukasta sisältöä on enemmän saatavilla. Tiedätkö luomuruoan hyödyt ympäristölle? Ja tiesitkö, että Brasiliassa on olemassa hankkeita kulutuksen helpottamiseksi ja laajentamiseksi? O Curto Uutiset kertovat!