A COP15 on vastaava luonnon monimuotoisuus YK:n ilmastonmuutoskonferenssiin, joka pidettiin 27. kerran Egyptissä.COP27).
MAINONTA
Päästäkseen sopimukseen vuoden lopussa COP15, joitain kriittisiä kohtia on analysoitava:
30 % planeetan pinta-alasta on suojattu
Noin 20:stä keskustelun kohteena olevasta tavoitteesta tärkein tunnetaan nimellä 30 x 30, jolla pyritään takaamaan, että 30 % maasta ja valtameristä säilyy vähimmäisoikeudellisen suojan alaisina vuoteen 2030 mennessä. Edellisessä sopimuksessa, vuodesta 2010 lähtien, tavoite oli 17 %. ja 10 %.
Keskustelu koskee myös pilaantuneiden maiden ennallistamista, mikä voisi olla 20–30 prosenttia eli 1 miljardi hehtaaria. invasiivisten lajien leviämisen vähentäminen ja torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytön vähentäminen, jonka jotkin maat haluavat puolittaa ja jotka ovat herättäneet kiivasta keskustelua aiheesta Brasiliassa ja Argentiinassa.
MAINONTA
Alkuperäiskansojen oikeudet
Alkuperäiskansojen alueilla asuu noin 80 prosenttia luonnon monimuotoisuus jää maan päälle YK:n ilmastoasiantuntijoiden mukaan. Näiden henkilöiden rooli on noussut neuvottelujen keskeiseksi teemaksi, mikä on periaatteessa yksimielistä, mutta ei suinkaan heijastu sopimuksissa.
Vuosien syrjäytymisen ja syrjäytymisen jälkeen, jopa suojelusyistä, nämä yhteisöt vaativat vapaata ja tietoista suostumusta suojelualueiden perustamiseen.
Ja he haluavat takeita oikeuksiensa säilyttämisestä ja roolinsa tunnustamisesta useissa keskusteltavana olevissa tavoitteissa.
MAINONTA
Biopiratismi
YK:n neuvotteluissa toistuva teema biopiratismikysymyksen ratkaisemisen puute uhkaa sopimuksen saavuttamista. Biopiratismi on kaikenlaista hyväksikäyttöä luonnon monimuotoisuus ja siihen laittomasti liitetty perinteinen tieto.
Suuri joukko eteläisiä maita Etelä-Afrikan johdolla vaatii hyötyjä biologisista resursseista, jotka ovat mahdollistaneet kannattavien lääkkeiden tai kosmeettisten valmisteiden valmistuksen rikkaissa maissa.
Rahoitus
Yksi monimutkaiseksi ennustettu aihe on rahoitus. Brasilia kehotti 22 maan tukemana rikkaita maita antamaan kehitysmaille "vähintään 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2030 asti" luonnon monimuotoisuus, ilmastosopimusten mukainen arvo.
MAINONTA
Toisaalta pohjoiset maat ovat haluttomia luomaan uutta rahastoa, jonka hallinnointia pidetään monimutkaisena ja tehottomana, ja suosivat suorien siirtojen järjestelmää.
(kanssa AFP)
Lue myös:
