Mitkä esteet tekivät avomeren biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevan sopimuksen mahdottomaksi?

Viime perjantaina (26.) kaksi viikkoa kestäneet neuvottelut Yhdistyneissä Kansakunnissa päättyivät, eikä sopimukseen päästy luonnon monimuotoisuus avomerellä.

YK:n konferenssi päättyy ilman sopimusta luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta avomerellä

Yhdistyneiden kansakuntien jäsenet päättivät kaksi viikkoa kestäneet neuvottelut tänä perjantaina (26) ilman sopimusta avomeren biologisen monimuotoisuuden suojelemisesta, mikä olisi voinut vastata planeettamme kasvaviin ympäristö- ja taloushaasteisiin. 

O Curto Uutta puhui Julia Schütz Veiga – Brasilian edustuston jäsen YK:n hallitustenvälisessä konferenssissa (BBNJ) – koskien esteitä, jotka estivät kansainvälisen meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja kestävää käyttöä koskevan kansainvälisen sopimuksen luomisen kansainvälisillä alueilla.

"Pääasialliset esteet BBNJ:n solmimiselle johtuvat sopimuksen peruskäsitteiden homogenisoinnin puutteesta. Esimerkiksi globaalin pohjoisen valtiot kieltäytyvät hyväksymästä määritelmää "digitaalisen sekvenssin tiedot' (tai 'geneettiset sekvenssitiedot'), sekä standardi, joka mahdollistaa meren geenivaroista saatavan digitaalisen tiedon saannin ja käytön”.

”He unohtavat, että meriteknologian kehitys perustuu tällä hetkellä digitaaliseen tietoon. Koska meriteknologian siirtoa pidetään poikittaisena ja välttämättömänä osana BBNJ:n täytäntöönpanoa, keskusteluja ei ole mahdollista edistää ilman, että tämä pääsy heijastuu sopimukseen.

Júlia huomautti, että – vasta kehitysmaiden voimakkaan painostuksen jälkeen – globaalin pohjoisen valtiot (kehittyneimmät) hyväksyivät sellaisen määräyksen sisällyttämisen sopimukseen, jonka tarkoituksena on jakaa rahallinen hyöty, joka syntyy sellaisten tuotteiden kaupallistamisesta, jotka sisältävät kansainvälisten merialueiden koostumus, koostumus, meren geneettiset resurssit.

"Heidän tarjouksensa on kuitenkin paljon pienempi kuin meren bioteknologiamarkkinoiden tuotto (OECD:n tutkimukset osoittavat miljardeja)".

"Lyhyesti sanottuna meidän on paljon enemmän kuin luomalla korkeatasoisia standardeja meren biologisen monimuotoisuuden suojelulle ja kestävälle käytölle, vaan meidän on autettava kehitysmaita panemaan tällainen lainsäädäntö täytäntöön noudattaen velvollisuuksiaan ja nauttien oikeuksistaan", hän päätti.

Tutkija selitti Brasilian ehdotuksia tulevasta sopimuksesta, kuuntele tästä:

Júlia Schütz Veiga on oikeustieteen tohtoriopiskelija NOVA School of Lawssa (Portugali) ja hänellä on maisterin tutkinto merioikeudesta ja taloustieteestä samassa oppilaitoksessa. Hän on myös kansainvälisen oikeuden asiantuntija UFRGS:ssä (Brasilia) ja tutkija São Paulon yliopiston merioikeuden tutkimuskeskuksessa Vicente Marotta Rangel (CEDMAR/USP).

(🚥): saattaa vaatia rekisteröinnin ja/tai allekirjoituksen 

(🇬🇧): sisältö englanniksi

(*): sisällön muilla kielillä on kääntänyt Google kääntäjä